Harrastaminen ilman kilpailua




Kaikki eivät tarvitse tavoitteita harrastaakseen. Nykyään nuorten harrastustoiminta ja erityisesti urheiluharrastukset ovat sidottu kilpailuun sekä tavoitteellisuuteen. Harrastuksessa tavoitellaan voittoja, menestymistä sekä näyttöjä ja toiminta on usein hyvin suorituskeskeistä. Tällainen toiminta ei kuitenkaan sovi kaikille, sillä kaikki lapset ja nuoret eivät halua tavoitteita. Mitä jos voisimme luoda sellaista harrastustoimintaa, jossa keskipiste ei olisi suorituksissa vaan tärkeintä olisi, että jokainen saisi olla osa hyväksyvää yhteisöä ja kokea uusia asioita. Tässä postauksessa pohdin, miksi kaikilla ei tarvitse olla tavoitteita.

Osallisuus ja hyvinvointi kulkevat harrastamisessa käsi kädessä. Nuoren hyvinvointi lisääntyy kun hän saa olla harrastusryhmässä oma itsensä ilman paineita suoriutumisesta. Kilpailuton harrastustoiminta tarjoaa tämän mahdollisuuden. Se tarjoaa turvallisen ympäristön oppia uusia taitoja sekä kokeilla ja epäonnistua ilman pelkoa. Ympäristö, joka tukee nuoren kehittymistä sekä rohkaisee löytämään omaa identiteettiä. Identiteetti ja minäpystyvyys vahvistuvat, kun nuori pääsee kokemaan onnistumisen tunteita ilman ulkopuolista painetta.

Tavoitteellisuus on tärkeää, mutta se ei voi olla ainoa tapa saada harrastaa tai kokea onnistumisia. Monet lapset ja nuoret rakastavat kilpailun tuomaa motivaatiota, mutta monille se aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Harrastukset ovat vastapainoa koulun sekä muun stressin keskellä. Kun nuori saa itse valita kiinnostuksen kohteet ja päättää niissä toimimisesta, se tukee hänen kasvua ja kehitystä.


"Oulun yliopiston tutkimus tukee jo aiemmin tiedossa ollutta aktiivisen ja ohjatun vapaa-ajantoiminnan myönteistä vaikutusta mielenterveyteen." (Yle.fi). Tutkimus osoitti, että psykiatristen häiriöiden riski väheni harrastusten avulla. Suomessa on monia matalan kynnyksen harrastustoiminnan paikkoja, kuten seurakuntatoiminta, jotka vähentävät eriarvoisuutta.

Harrastamisen ei tarvitse aina olla raskasta sekä tavoitteellista suorittamista. "Mulle riittää, että saan liikkua ja olla mun kavereiden kanssa. En tykkää oikeastaan kilpailusta, mutta musta on kiva pelata joukkueessa, koska siellä on mun parhaat kaverit." (Haastattelu 2025). Harrastus vaihtoehtoja voi olla monia, mutta ei ole itsestään selvää, että nuori löytäisi paikkansa ryhmästä tai pitäisi harrastuksesta. Tämän vuoksi on tärkeää järjestää paljon helposti tavoitettavia, matalan kynnyksen toimintoja.

Harrastaminen ilman kilpailua on iloa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Se voi olla merkittävä hyvinvointia edistävä tekijä nuorelle. Tällainen harrastaminen tarjoaa paikan kokea merkityksellisyyttä ja luoda ihmissuhteita.

P.A

Lähteet
- Timonen, J. ym. (2022). Tutkimus yhteisöllisen harrastamisen vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin varhaisteini-iästä aikuisuuteen. https://yle.fi/a/74-20017827 
- Anonyymi haastattelu (2025)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aloitus postaus

 Olemme kolme sosionomi opiskelijaa, jotka suorittavat hyvinvointi ja osallisuus kurssia. Kurssin sisältöön liittyy blogi tehtävän tekeminen. Aiheemme käsittelee nuorten harrastamiseen liittyviä osallisuuden aiheita.  Pohdimme erilaisia osallisuuden haasteita ja ilmiöitä. Kerromme, miten kaverit tai valmentajan suhtautuminen harrastukseen vaikuttaa nuoren harrastamiseen. Käymme läpi, miten nuoren osallisuus näkyy harrastuksessa. Ja, miten harrastuksen sisällä tapahtuvat ilmiöt vaikuttavat nuoreen.  Monelle nuorelle harrastaminen on tärkeä osa arkea. Harrastaminen tuo nuorelle yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuden kuulua johonkin. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kokea tälläistä tunnetta. Osallisuuden kokemukseen voi vaikuttaa taloudelliset haasteet ja mielenterveysongelmat.  Tavoitteena on pohtia, miksi osa nuorista jaa harrastuksen ulkopuolelle. Ja selvittää, miten osallisuus vaikuttaa nuoreen. Tavoitteena on herättää myös lukija pohtimaan, miten osal...
Lue lisää

Harrastus paikkana kasvaa

Kuva
Harrastukset ovat nuorille tärkeä osa heidän arkea sekä identiteettiä. Nuoret saavat turvallisen tilan kasvaa, kokeilla ja oppia omassa tahdissaan. Harrastuksiin liittyy usein voimakas yhteisöllisyys, jolloin nuori saa mahdollisuuden löytää paikkansa ryhmästä, jossa häntä arvostetaan (Kiilakoski, 2020). Tässä postauksessa tarkastelen harrastusta kasvuympäristönä sekä, millaisia haasteita nuoret voivat kohdata harrastuksissa. Kasvun ja oppimisen paikka Nuoruudessa oma identiteetti hakee jatkuvasti paikkaa. Kiilakoski (2020) kirjoittaa, että nuoren osallisuus vahvistuu, kun hän saa kokeilla rajojaan, vaikuttaa omaan toimintaansa sekä olla osa merkityksellistä yhteisöä. Harrastus voidaan nähdä siis turvallisena paikkana nuorelle testata omia taitoja sekä saada siitä palautetta. Onnistumisen kokemukset ovat erityisen tärkeitä kasvun kannalta. Ne vahvistavat omaa minäkuvaa sekä lisäävät motivaatiota jatkaa harrastusta. Tämän lisäksi nuori oppii, että yrittäminen kannattaa ja oma työ tuo...
Lue lisää

Kiusaaminen nuorten harrastustoiminnassa

Kuva
  Kiusaaminen nuorten harrastuksessa Lähtökohtaisesti kiusaamiseen puututaan aina. On olemassa kuitenkin tilanteita, missä valmentaja on taidoiltaan ammattitaidoton puuttumaan tilanteeseen. Tämän takia on tärkeää, että seurassa on etukäteen puhuttu ja koulutettu, miten valmentajan kuuluu toimia kiusaamistilanteessa. Kun nuori ei itse uskalla tuoda tilannetta esille. Kiusaamisen puuttujana voi olla myös nuoren vanhempi tai nuoren kaveri. Tärkeintä on, että kiusatun oloa ei vähätellä.  Miten kiusaaminen ilmenee harrastustoiminnassa Useimmiten kiusaaminen on sanallista, mutta kiusaaminen voi olla myös fyysistä. Ikinä ei pitäisi joutua siihen tilanteeseen, että nuori lopettaa harrastuksen kokonaan kiusaamisen takia. Nuoret ovat herkässä iässä, minkä takia on tärkeää ennaltaehkäisevästi puuttua koko ajan pieniinkin asioihin. Täytyy myös huomioida tilanteet, mitkä tapahtuvat harrastuksen ulkopuolella, koska ne voivat heijastua harrastuksen puolelle.  (Kuva: pixabay)  ...
Lue lisää