Miten huoltaja vaikuttaa nuoren harrastamiseen?
Nuoren harrastaminen, on loppujen lopuksi paljon myös huoltajalta vaativaa taustatyötä. Harrastuksen löytäminen, sen kustantaminen ja esimerkiksi nuoren kyyditseminen harrastuksiin jää pitkälti nuoren huoltajan vastuulle. Usein esimerkiksi urheiluseurat hyödyntävät huoltajia myös talkooapuna, valmentajina, joukkueen huollossa. Pelkkä taustajoukkoina oleminen, ei välttämättä enää riitä.
Vastuu nuoren hyvinvoinnista, kuuluu huoltajalle.
Huoltajan tulee olla läsnä ja kuunnella, kun nuori kertoo harrastuksesta ja treeneistä. Tsempata sekä tukea harrastamiseen liittyvissä teemoissa ja ilmiöissä. Korostaa liikkumisen iloa ja puuttua liian vakavaan touhuamiseen. Harrastuksen on tarkoitus olla mukava lisä arkeen ja parhaimmillaan harrastus tarjoaa nuorelle ystäviä, kaveritaitoja, reippautta sekä itseohjautuvuutta. Vanhemman tehtävänä on myös seurata nuoren hyvinvointia harrastamisessa kannustamisen ohella. Nuoruusiässä tapahtumaa on paljon ja joskus nuoren fyysinen tai psyykkinen jaksaminen on kortilla. Nuoren pitkäaikainen väsymys, vetäytyminen tai toistuvat raivopuuskat voivat olla merkkejä hyvinvoinnin heikkenemistä. Aikuisen on tärkeä pysähtyä asian kanssa hetkeksi, kuunnella ja ohjata nuorta. Tarvittaessa esimerkiksi opiskeluhuolto tarjoaa ammattiapua (MIELI ry 2025).
Miten aikuisen osallisuus vaikuttaa nuoren harrastamiseen?
Huoltajan merkitys harrastavalle nuorelle on suuri. Nuoren elämässä tulee eteen merkittäviä asioita pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Tuki ja keskusteluapu kotoa, on korvaamatonta nuorelle, esimerkiksi arjen rutiinien muodostamisessa, ja elämän osa-alueiden keskinäisessä tasapainottamisessa (MIELI ry 2025).
Mitä huoltajalta sitten odotetaan liittyen nuoren harrastamiseen? Harrastuksen rahoitus, aikataulutus, varusteiden hankinta, vaatteet ja esimerkiksi eväät jäävät harrastavan nuoren vanhemman hoidettavaksi. Lisäksi mahdolliset talkoo työt ja tarvittaessa myös valmennukseen, huoltoon ja toimitsija tehtäviin osallistuminen, ovat vanhempia osallistuttavia asioita. Ehdinkö, pystynkö ja jaksanko? Kaikilla huoltajilla ei ole mahdollisuutta osallistua harrastuksien vaatimiin ”extra rasteihin”, vaan esimerkiksi kyyditseminen ja harrastuksen kustannuksien hoitaminen kuormittaa huoltajaa jo tarpeeksi. Kynnys harrastustoimintaan osallistumiseen nousee ja joissain tapauksissa estää nuorta osallistumasta kiinnostavaan harrastustoimintaan.
Voiko vanhempi olla nuoren harrastuksessa liian läsnä?
(mukaillen: Luong N.)
Huoltajan ollessa läsnä, nuoren harrastamisessa, on mahdollista, että myös huoltaja asettaa nuorelle liian kovat tavoitteet ja odotukset. Monen nuoren harrastaminen muuttuu vakavaksi, ja harrastamisen ilo unohtuu. Esimerkki tapaus, kun huoltaja on liian läsnä nuoren harrastamisessa.
Formula 1 – sarjan taitavin kuski, Max Verstappen, on kulkenut kovan matkan kohti menestystään.
Verstappen syntyi formulakuskiksi, sanotaan. Hänen isänsä vanhana formula kuskina ja äitinsä kartingin maailmanmestarina ohjasivat hänet kohtu moottoriurheilun maailmaa. Jo 4-vuotiaana Max ajoikin jo karting autoja, ja 7-ikävuoteen mennessä, hän kilpaili jo maailmanmestaruuksista. Häntä valmensi oma isä, jonka menetelmät sisälsivät kovia, väkivaltaakin taipuvia harjoitteita ja palautteen antoa. Maxin kerrotaan harjoitelleen kovissakin oloissa, usein Maxin terveyden uhalla, ja epäonnistumisien aikana, Maxin isä pahoinpiteli poikaansa, esimerkiksi lyömällä. Myöhemmin on myös kerrottu, että Max on esimerkiksi jätetty huoltoasemalle. Kysyttäessä lapsuudesta Max kertoo, ettei kokenut lapsuutta varsinaisesti lapsuudeksi. Hän ei saanut kokeilla, pelailla tai leikkiä. Esimerkiksi jalkapallon pelaaminen jäi välistä, sillä hänen piti treenata mahdollisimman paljon. Kuitenkin Max osoittaa myös kiitollisuutta isäänsä kohtaan, ilman jatkuvaa tarvetta osoittaa kykyänsä, hän ei olisi siinä missä nyt hän on.
Maxin tarina kärjistää huoltajien kesken tapahtuvia ylilyöntejä nuorten harrastamisessa. Usein ei välttämättä enää törmätä fyysiseen pahoinpitelyyn – sen sijaan henkinen pahoinpitely kuten nuoren haukkuminen, uhkailu, kiristäminen ja painostaminen on nykypäivänä pelikenttien reunalla näkyvä ilmiö. Seurauksena nuori saattaa tuntea olonsa ahdistuneeksi, pelokkaaksi ja turvattomaksi, mikä saattaa näyttäytyä esimerkiksi masennuksena, käytösongelmina, itsetunnon heikkenemisenä ja esimerkiksi eristyväisenä käytöksenä. Äärimmäinen kontrolli nuoren elämästä ja nuoren jatkuva uhkailu sekä pelottelu ovat henkisen pahoinpitelyn muotoja, eivätkä täten kuulu harrastuksen pariin.
kuva: pinterest
V.N
Lähteet:
Luong N. 2025. How Max Verstappen’s father turned him into a monster. 29.4.2025. Bruinlife.com.
https://bruinlife.com/how-max-verstappens-father-turned-him-into-a-monster/
MIELI Ry. 2025. Miten vanhempi voi tukea nuorta urheiluharrastuksessa? Viitattu 28.11.2025. https://mieli.fi/artikkelit/miten-vanhempi-voi-tukea-nuorta-urheiluharrastuksessa/
Kommentit
Lähetä kommentti